Tove Janssonin ja Muumien historia – osa 2

Tämä artikkelisarja sukeltaa Muumien maailmaan, Tove Janssonin historiaan ja Muumien syntyyn sekä seuraa näiden rakastettujen hahmojen suosion kasvua ympäri maailmaa läpi vuosikymmenien. Edellisessä jaksossa käsittelimme Tove Janssonin varhaisesta elämästä ja Muumikirjojen synnystä niiden suosion kasvamiseen aina 1950 luvun loppupuoleen asti. Tässä osassa jatkamme matkaa Muumien kanssa.

Jääkiekko muodostui Suomen kansallislajiksi jo itsenäisyyden alkutaipaleella

Harva asia on suomalaisille niin tärkeää kuin jääkiekossa menestyminen. Jääkiekolla onkin Suomessa todella pitkät perinteet, suosiihan ilmastommekin talviurheilulajeja. Jääkiekon syntysijana pidetään Kanadan Montrealissa sijaitsevaa McGill-yliopistoa, jonka opiskelijat kehittivät pelille säännöt 1870-luvulla. Ensimmäiset jääkiekkopelit pelattiin Suomessa tiettävästi 1800-luvun lopussa. Ensiaskeleen otti Lennart Borgström, joka aloitti jääkiekon pelaamisen Helsingissä Pohjoissataman luistinradalla. Tämä jääkiekon ensimmäinen versio oli enemmänkin

Rakastettu taitelija tuli suuren yleisön tietoon vasta vanhoilla päivillään

Helene Schjerfbeck (1862 – 1946) on yksi Suomen tunnetuimmista ja rakastetuimmista taiteilijoista. Tänä vuonna hän on saanut myös oman liputuspäivän 10. heinäkuuta kuvataiteen päivänä, joka on myös Schjerfbeckin syntymäpäivä. Köyhä ja iloton lapsuus Schjerfbeck syntyi Helsingissä 10.7.1862 ja tuolloin Suomi kuului vielä Venäjän suuriruhtinaskuntaan. Hän eli lapsuutensa köyhissä oloissa ja kertoi myöhemmin itse lapsuutensa olleen

Saamelaisilla on vahva, oma identiteettinsä

Suomen, Norjan, Ruotsin ja Venäjän Lapissa elävät saamelaiset ovat ainoa alkuperäiskansa Euroopan Unionin alueella. Saamelaisista suurin osa asuu Norjassa, mutta myös Suomessa on aktiivinen saamelaisväestö. Yhteensä saamelaisia on hieman laskutavasta riippuen noin 60 000. Suomen alueella saamelaisia on noin 9 000 ja heistä 60 prosenttia asuu saamelaisalueiden ulkopuolella.

Alvar Aalto on edelleen Suomen kuuluisin arkkitehti

Alvar Aalto (1898 – 1976) on Suomen kansainvälisesti tunnetuin arkkitehti ja muotoilija. Aallon suunnittelemat rakennukset ja esineet ovat merkittävässä roolissa Suomen kulttuurihistoriassa ja nykyisyydessäkin. Aalto oli tunnettu arkkitehtuurin mestarina maailmalla aina 1950-luvulta lähtien. Hän suunnitteli rakennuksia Suomen lisäksi Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Aallon töissä näkyvät vaikutteet suomalaisesta luonnosta ja perinteestä, sekä arkkitehtuurin historiasta. Aalto oli mukana

Kieltolain aika sai salakuljettajat järjestäytymään

Kieltolaki astui voimaan Suomessa vuonna 1919 ja laki oli voimassa aina vuoteen 1932 asti. Lain perusteella juomat, jotka sisälsivät enemmän kuin kaksi tilavuusprosenttia alkoholia olivat kiellettyjä. Kieltolain piirissä olivat alkoholipitoisten aineiden valmistus, maahantuonti, myynti, kuljetus ja varastointi. Lain oli tarkoitus raitistaa Suomen kansa. Vahvempaa alkoholia sai käyttää ainoastaan teknillisiin ja tieteellisiin tarkoituksiin. Kieltolain säätäminen liittyi

Televisio oli Suomessa eksoottinen uutuus puoli vuosisataa sitten

Nykyään televisio löytyy lähes joka kodista ja jos ei löydy, se johtuu yleensä siitä, että tietokone ja Netflix ovat syrjäyttäneet perinteisen TV:n katselun. Vaikea on kuvitella aikaa, jolloin televisio oli Suomessa jotain aivan uutta ja ihmeellistä. Kovin kauaa siitä ei kuitenkaan ole. Ensimmäinen televisiolähetys nähtiin Suomessa 24. toukokuuta vuonna 1955. Tilaisuuteen oli kutsuttu 50 henkilöä,

Kansallistaiteilija Akseli Gallen-Kallela on ajankohtainen vielä 150 vuotta kuolemansa jälkeen

Akseli Gallen-Kallela kuuluu Suomen merkittävimpiin kuvataiteilijoihin. Hän oli erityisesti suomalaiskansallisen taiteen uranuurtaja ja tärkein kehittäjä ja kansallisromanttinen tyyli on käytännössä katsoen hänen kehittämänsä.  Suomen kansallistaiteilijan perintö elää edelleen vahvana, vaikka taiteilija itse kuoli vuonna 1931. Hän on edelleen yksi arvostetuimmista ja tunnetuimmista suomalaisista taiteilijoista. Luonteeltaan taiteilija oli tulisieluinen mutta ystävällinen. Hän on tunnettu erityisesti kansallisromanttisista

Olavinlinnasta riittää tarinoita

Savonlinnassa sijaitseva Olavinlinnan on kuuluisa ainakin Savonlinnan Oopperajuhlien pääpaikkana, mutta linnalla on myös varsin mielenkiintoinen historia. Olavinlinna rakennettiin vuonna 1475 puolustuslinnakkeeksi idän suunnalta tulevia hyökkäyksiä vastaan, jotta Savon seutu saataisiin säilymään Ruotsin kruunun alla. Linnan perustaja oli tanskalainen ritari Erik Akselinpoika Tott, joka halusi turvata Savon alueen mahtavan linnoituksen avulla. Nimensä linna sai Norjan kuninkaan,