Suomen lipun historiaa

  • 3 months sitten
  • Lähetetty: fikt
  • 0
  • Kirjailija: Alex

Suomen lippu sai alkunsa monen mutkan sekä erimielisyyden kautta ja sen virallistettiin vasta Suomen itsenäistyttyä. Alkujaan Suomen lippuna ja tunnuksena pidettiin suomen vaakunaa, eli punakeltaista leijona kuvaa ja koska Suomella ei ollut vielä omaa valtio lippua, ihmiset muotoilivat erilaisia vaihtoehtoja mielensä mukaan. Tällöin käytetyimmät värit olivat usein juurikin vaakunasta tutut punainen ja keltainen. Toisaalta useat taas ajattelivat, että Suomen lipun tulisi nimenomaan olla täysin erilainen, kun vaakuna. Suomen lipun värimaailmalle ei ole virallista selitystä, mutta se on myöhemmin yhdistetty tarkoittavan Suomen runsaita vesistöjä sekä runsaan lumen peittämää talvimaastoa.

Ajatus suomen lipusta

Ensimmäinen visio Suomen lipusta tehtiin vuonna 1848 Helsingin ylioppilaskunnan opiskelijoiden toimesta. Lippu suunniteltiin flooran päivän juhliin ja se muistutti ulkonäöltään Suomen vaakunaa sen sisältämän leijonan vuoksi.  Lippua ei kuitenkaan tiedettävästi käytetty enää sen koommin, vaan eri tahot kuten virastot alkoivat käyttämään omasuunnitteisia lippuja. Kuitenkin 1900-luvun alkupuolella nationalismin saavuttua Suomeen tarve omasta lipusta kasvoi entisestään. Suomi oli edelleen Venäjän vallanalla, joten Keisari Nikolai II tyrmäsi ajatuksen alkuunsa kuultuaan suunnitelmista hankkia oma lippu, sillä Keisarin mukaan ainoa on oikea lippu tulisi olla Venäjän lippu.

Asia rauhoitettiin muutamaksi vuodeksi, kunnes viimein Suomen itsenäistyttyä oli Suomen lippu viimeistään valittava. Kiistanalaisten mielipiteiden takia asiasta ei päästy tässä kohtaa vielä sopuun, joten Suomi sai väliaikaseksi Valtio lipukseen punakeltaisen leijonalipun ja kauppalippuna puolestaan käytettiin punakeltaista ristilippua.

Nykyisen Suomen lipun synty

Eduskunnan ollessa edelleen tyytymätön väliaikaiseen lippuun, suunniteltiin lipun valintaa varten järjestettäväksi taitelijakilpailu. Kilpailussa eniten ääniä saanut lippu valikoituisi Suomen lipuksi. Kilpailua ei kuitenkaan ehditty järjestämään, sillä Suomessa syttyi sisällisota, jolloin lipun valitseminen siirtyi jälleen. Valkoisten voitettua sisällisota päättivät he ensitöikseen, että Suomen lippu on saatava käyttöön välittömästi ja näin määräsivät he lipun väreiksi sinisen ja valkoisen. Viimein toukokuussa vuonna 1918 Eero Snellmanin ja Bruno Tuukkasen suunnittelema siniristilippu valittiin Suomen valtio lipuksi. Lippua on vuosien saatossa muokattu ja siitä on tehty erilaisia variaatioita, mutta on se silti pääpiirteittään pysynyt samanlaisena. Ristilippu edustaa pohjoismaiden yhteenkuuluvuutta ja lipussa oleva risti symboloi yleisesti kristinuskoa. Tapa sai alkunsa Norjan lipusta, jonka jälkeen pohjoismaiden valtiot seurasivat tapaa perässä. Kaikilla Pohjoismaiden valtioilla on ristilippu, mutta maailmalta löytyy myös muita valtioita, joilla on lipussa risti. Jokaisella valtiolla on oma lipun synty tarinansa.

Lipputyypit

Suomenlipuista käytetään kolmea erilaista tyyppiä. Käytetyin lippu on perinteinen kansallislippu, lisäksi käytetään suorakaiteen mallista lippua sekä kielekkeellistä lippua. Lisäksi muun muassa puolustusministeriö sekä Presidentti käyttävät erikoislippuja, joissa lipun vasemmassa yläkulmassa käytetään erikoismerkkejä. Presidentin lipussa merkki on vapauden risti.  Aikaisemmin erikoislippuja käyttivät lisäksi posti, luotsi, meripelastusseura sekä tulli, mutta näiden lippujen käyttö lakkautettiin jo 1900-luvun aikana.

Liputtaminen

Suomessa on useita virallisia liputuspäiviä, kuten esimerkiksi Kalevalan päivä, itsenäisyyspäivä, juhannus ja vappu. Lisäksi Suomessa liputetaan myös vakiintuneesti suomalaiselle kulttuurille merkittävien henkilöiden kunniaksi kuten esimerkiksi J.L Runebergin, Minna Canthin, Mikael Agricolan sekä Jean Sibeliuksen vuoksi. Liputusta voidaan tehdä myös kansalaisten omasta tahdosta. Muita liputus perinteitä on muun muassa suruliputus, jolloin Suomen lippu nostetaan vähän yli puolen tangon. Liputusta varten on suunniteltu selkeä kellon aikojakin noudattava ohjeistus ja esimerkiksi kerrostalo asutuksessa on huoltomiesten yksi tärkeistä vastuualueista muistaa lipun nostaminen. Lisäksi lipulla on muitakin vakiintuneita tapoja, kuten Presidentin ollessa kotipaikallaan on Suomen lippu silloin korkealla.

Liputtaminen