Suomen kansallislaulu

  • 1 month sitten
  • Lähetetty: fikt
  • 0
  • Kirjailija: Alex

Suomen kansallislaululla, Maamme-laululla, on erittäin mielenkiintoinen historia. Sen sanat tulevat Johan Ludwig Runebergin alun perin ruotsiksi kirjoittamasta runosta. Myöhemmin sen sävelsi laulun muotoon Fredrik Pacius. Sen asemaa Suomen virallisena kansallislauluna ei ole kuitenkaan tähän päivään mennessä virallistettu minkäänlaisella lailla tai säännöllä. Se koki myös muutamia muutoksia alkuperäisestä muodostaan.

Maamme-laulun synty alkaa ajoista, jolloin koko Eurooppa eli eräänlaisessa muutoksen ja kapinan tilassa. Suomessakin oli alettu puhua entistä enemmän kansallisuuskysymyksistä ja J.V. Snellmanin julkaisema Saima-lehti toi suomalaisten, erityisesti akateemisen väen, tietouteen Euroopan poliittisia tapahtumia ja näkemyksiä. Elettiin vuotta 1844 ja sitä seuraavat vuodet olivat Suomessakin eräänlaista ”suomalaistumisen” aikaa.

Runebergin runo Vårt Land ilmestyi vuonna 1846, vain vuotta ennen Euroopassa tapahtunutta hullua vuotta, joka oli eräänlainen vallankumouksen aika koko Euroopassa. Sanotaankin, että tapahtumat ja vuodet ennen hullua vuotta enteilivät kaikki tulevia tapahtumia. Myös Runebergin runossa oli paljon vallankumouksellista sanomaa. Runeberg myös sävelsi itse runonsa vuonna 1847 ja tätä sävellystä on myöhemminkin sovitettu eri kuorojen laulettavaksi.

Ylioppilaiden perinteinen Flooran päivän juhla oli ollut kielletty yli kymmenen vuoden ajan, mutta vuonna 1848 sen järjestäminen sallittiin taas. Se sai olla kansallinen juhla, kunhan siinä muistettaisiin kunnioittaa Venäjän keisaria ja näin turvattaisiin hyvä suhde Venäjän kanssa. Historian dosenttina toiminut Fredrik Cygnaeus oli järjestämässä juhlia ja oli erittäin kiinnostunut tuomaan Runebergin runon osaksi sitä. Hän pyysi sävellystä runoon Paciukselta.

Tämä vuoden 1848 Flooran juhla on jäänyt historian kirjoihin ensimmäisenä Maamme-laulun esittämispäivänä. Vårt Land soi lähes koko Flooran päivän juhlakulkueen matkan ajan ja tällä haluttiin myös estää mahdolliset spontaanien vallankumouslaulujen esittämiset. Yleisö rakasti Paciuksen säveltämää laulua ja halusi kuulla sen monta kertaa uudestaan. Helsingin Kumtähden kentälle, jossa tilaisuus pidettiin, pystytettiin 100 vuotta myöhemmin muistomerkki tämän historiallisen tapahtuman takia.

Leviäminen ja kielikiistat

Leviäminen ja kielikiistat

Vårt Landista tehtiin vielä muitakin sävellyksiä, mutta ne eivät koskaan saavuttaneet samanlaista suosiota kuin Paciuksen sävellys. Kansallislaulun asemaan pääseminen vaati suomenkieliset sanat ja runosta onkin tehty kymmeniä käännöksiä. Ensimmäisen käännöksen tekivät tutkija Julius Krohnin johtama työryhmä ja laulun kolme ensimmäistä säkeistöä ovat edelleen heidän käännöksensä tulosta. Muut säkeistöt käänsivät nykyiseen versioonsa Paavo Cajander vuonna 1889.

Ensimmäisenä laulu tuli tärkeäksi ylioppilaskunnan keskuudessa. Olivathan he olleet juuri se kuulijakunta, joka ensimmäiseksi kuuli laulun esitettävän Flooran juhlassa. Kun ylioppilastalon rakentamiseen kerättiin varoja 1850- ja 1860-luvulla, kiersivät ylioppilaslaulajat ympäri Suomea ja toivat näin laulun monien tietoisuuteen.

Maamme-laulua alettiin esittää eri virallisissa tilaisuuksissa. Venäjän vallan aikaan se esitettiin usein yhdessä Keisarihymnin kanssa, joka myös kuvastaa hyvin sitä, miten laulu alkoi saamaan kansallisen symbolin maineen. Se esitettiin myös Venäjän vieraileville keisareille ja kaikki olivat mieltyneet sen loistokkaaseen sointiin. Maamme-laulun tie maaseudulle kesti hieman kauemmin ja se alkoi saavuttaa maaseudun kansaa vasta 1870-luvun lopulla. Erilaiset kansanvalistusseurat toimivat tärkeänä laulun tuojana tavallisen kansan keskuuteen. Tiedetään kuitenkin, että tärkein laulun leviämisen kanava oli lopulta kansakoulut.

Ylioppilaskunnan sisällä tuli kiistaa suomen- ja ruotsin kielen välillä 1870-luvulla. Nämä kiistat jatkuivat itse asiassa hyvinkin pitkään. Suomenmieliset vaativat suomenkielisiä lauluja esitettäväksi, koska kokivat ne enemmän kansallisiksi Suomelle. Ruotsinkieliset vaativat enemmän ruotsinkielistä ohjelmistoa. Maamme-laulu joutuikin tämän kiistan keskelle, sillä sen alkuperäinen versio oli ruotsinkielinen. 1930-luvulle tultaessa sopu kiistaan kuitenkin löytyi.

Maamme-laulun laillisuudesta on monesti ollut puhetta. Voidaan kuitenkin sanoa, että tapaoikeudellisesti vakiintunut Maamme-laulu voi olla jopa lakisääteistä asemaa vahvempi. Oli miten oli, laulu on kuitenkin säilyttänyt paikkansa kansallislaulunamme ja sillä on tärkeä paikka jokaisen suomalaisen sydämessä.