Suomen kaikki 12 presidenttiä ovat kohdanneet omanlaisensa haasteet

  • 5 months sitten
  • Lähetetty: fikt
  • 0
  • Kirjailija: Alex

Suomalaiset ovat itsenäisyyden historian alusta asti valinneet presidentin suoralla kansanvaalilla. Vuosiin on mahtunut sekä sodan että rauhan aikaa ja erilaisia kansainvälisiä mullistuksia, joten jokaisella presidentillä on ollut omat haasteensa. Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Suomen presidenteistä on koottu verkkosivusto, jossa edesmenneet presidentit esitellään lyhytfilmien muodossa, valottaen heidän persoonaansa sekä aikakautta jolla he elivät.  Jokainen Suomen presidentti on vaikuttanut omalla tavallaan Suomen vaiheisiin.

Suomen ensimmäinen presidentti oli oikeustieteilijä Kaarlo Juho Ståhlberg. Hänen kautensa kesti vuodesta 1919 vuoteen 1925. Ståhlbergin vaativa tehtävä oli jälleen yhdistää sisällissodan runtelema kansakunta. Samaan aikaan Suomeen säädettiin ensimmäistä kertaa itsenäisen valtion lait ja otettiin käyttöön uusi hallitusmuoto. Ståhlbergin jälkeen presidentiksi valittiin Lauri Kristian Relander, joka toimi presidenttinä 1925 – 1931. Relanderin presidenttikaudella suomalaisten elinolosuhteet alkoivat parantua, mutta hänen kautensa lopulla maailmalla levinnyt taloudellinen pulakausi saavutti Suomenkin ja työttömyys kasvoi merkittävästi. Relander paneutui erityisesti ulkopolitiikkaan ja saikin lempinimen ”Reissu-Lassi”.

Pehr Evind Svinhufvud, ”Ukko-Pekka”, oli Suomen presidentti 1931 – 1937. Svinhufvud oli pitkän linjan poliitikko, joka aikanaan ohjasi Suomea kohti pohjoismaista yhteistyötä. Kyösti Kallio oli pitkän linjan kansanedustaja, eduskunnan puhemies ja Suomen presidentti vuosina 1937 – 1940. Kallion presidenttikaudelle osui talvisota, joka kesti marraskuusta 1939 aina maaliskuuhun 1940. Suomi säilytti itsenäisyytensä, mutta joutui luovuttamaan alueita Neuvostoliitolle. Sota vei Kallion terveyden ja hän luopui tehtävästään presidenttinä marraskuussa 1940.

Risto Heikki Rytin presidenttikausi oli 1940 – 1944. Rytin aikana Suomi kävi jatkosotaa Neuvostoliittoa vastaan. Sota syttyi kesäkuussa 1941 Neuvostoliiton epäillessä, että Suomi tukee sodassa Saksaa eikä olekaan todella puolueeton. Sota pakotti Rytin tekemään haastavia päätöksiä. Suomi solmi rauhan Neuvostoliiton kanssa vuonna 1944 ja joutui luovuttamaan lisää alueita, säilyttäen kuitenkin itsenäisyytensä.

Suomen marsalkka, tutkimusmatkailija Carl Gustaf Emil Mannerheim toimi sota-aikana armeijan ylipäällikkönä ja presidenttinä vuosina 1944- -1946. Mannerheimin tehtäväksi jäi luotsata Suomi rauhan aikaan ja saada olosuhteet tasoittumaan. Mannerheim oli kuitenkin sairas ja väsynyt ja erosi tehtävästään kahden vuoden jälkeen. Juho Kusti Paasikivi oli Suomen presidentti vuosina 1946 – 1956- Hän sai Suomen ja Neuvostoliiton suhteet paranemaan ja hänen aikaansa ajoittuu myös YYA-sopimus eli Suomen ja Neuvostoliiton sopimus ystävyydestä, yhteistyöstä ja avunannosta. Paasikivi luotsasi Suomen myös YK:n jäsenvaltioksi.

Urho Kaleva Kekkonen toimi Suomen presidenttinä viisi kautta eli yli 25 vuotta vuosina 1956 – 1982 ja on siten Suomen pitkäaikaisin presidentti. Kekkonen jatkoi suhteiden vahvistamista Neuvostoliiton kanssa ja otti aktiivisesti kantaa eri asioihin yhteiskunnassa. Kekkosen aikana Suomea alettiin tuntea myös maailmalla paremmin. Suomessa järjestettiin ensimmäistä kertaa Euroopan turvallisuuskokous ETYK vuonna 1975. Kokouksessa Euroopan maat, Yhdysvallat ja Kanada pohtivat keinoja yhteistyön kehittämiseksi. Mauno Henrik Koivisto johti Suomea vuosina 1982 – 1994. Hänen aikanaan Neuvostoliitot kaatui ja hajosi Venäjäksi ja useiksi itsenäisiksi valtioiksi. Suomessa oli lama ja työttömyys oli kasvussa. Koiviston kaudella valtaa siirrettiin presidentiltä hallitukselle ja eduskunnalle.

Martti Oiva Kalevi Ahtisaari oli presidenttinä 1994 – 2000. Hänen kaudellaan Suomi liittyi Euroopan Unioniin. Ahtisaari on saanut runsaasti kansainvälistä tunnustusta työstään rauhansovittelijana ja hänellä oli tärkeä rooli sodanjälkeisen Jugoslavian tilanteen ratkaisemisessa. Ahtisaari palkittiin Nobelin rauhanpalkinnolla vuonna 2008 pitkäaikaisesta työstään rauhansovittelijana.

Tarja Halonen oli Suomen ensimmäinen naispresidentti ja toimi presidenttinä kaksi kautta, vuosina 2000 – 2012. Halonen korosti presidenttinä ollessaan hyvinvointivaltion merkitystä. Sauli Niinistö valittiin presidentiksi vuonna 2012. Hän on nostanut esiin esimerkiksi kysymyksen nuorten syrjäytymisestä.