Saamelaisilla on vahva, oma identiteettinsä

  • 1 month sitten
  • Lähetetty: fikt
  • 0
  • Kirjailija: Alex

Suomen, Norjan, Ruotsin ja Venäjän Lapissa elävät saamelaiset ovat ainoa alkuperäiskansa Euroopan Unionin alueella. Saamelaisista suurin osa asuu Norjassa, mutta myös Suomessa on aktiivinen saamelaisväestö. Yhteensä saamelaisia on hieman laskutavasta riippuen noin 60 000. Suomen alueella saamelaisia on noin 9 000 ja heistä 60 prosenttia asuu saamelaisalueiden ulkopuolella.

Suomessa puhutaan kolme eri saamenkieltä: pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea. Saamelaisilla ja suomalaisilla on yhteinen kantakieli, mutta ajanlaskumme alussa saamelaiset ja suomalaiset erosivat toisistaan kielellisesti ja alueellisesti. Saamelaiset jäivät asumaan Laatokasta Jäämerelle ja Vienanmereltä Kölivuoristoon ulottuvalle alueelle ja harjoittivat siellä kalastusta, metsästystä ja pienessä määrin poronhoitoa.

Saamelaisten asema on vaihdellut historian aikana

Ruotsin vallan aikana vuosina 1551-1808 lappalaiset olivat samassa asemassa talonpoikien kanssa. He omistivat maansa ja vetensä, mutta maksoivat alueista valtiolle veroa. Vuonna 1602 lappalaisille myönnettiin edustus valtiopäivillä ja Ruotsin kuninkaan määriteltiin olevan myös ”Norrlannin lappalaisten kuningas”. Lappalaiset kuuluivat Ruotsin oikeuslaitoksen, hallinnon ja kirkon alle. Ruotsin vallan loputtua loppui myös lappalaisten valtiopäiväedustus. Venäjän valloitettua Suomen vuonna 1808 vanha oikeusjärjestys säilytettiin mutta Ruotsi, Norja, Suomi ja Venäjä sopivat valtakuntiensa rajoista lapinkylien alueilla. Suomen itsenäistyttyä vuonna 1917 näihin sopimuksiin ei enää puututtu, eikä Suomen hallitus ole kahteensataan vuoteen tehnyt valtiopäiville uutta esitystä saamelaisten maita koskien. Vuonna 1924 lappalaiset vapautettiin maaverosta.

Muinaiset saamelaiset elivät metsästäjä-keräilijöinä ja saivat kaiken tarvitsemansa suoraan luonnosta. Nykyään saamelaiskulttuurikin on kokenut modernisaation, mutta edelleen saamelaisten ympärivuotiseen elämään kuuluvat laavut, kodat ja muut perinteiset asiat. Suuri osa myös elättää itsensä poronhoidolla. Poronhoidon lisäksi saamelaisten perinteisiä elinkeinoja ovat kalastus, metsästys ja käsityöt. Ennen porojen aikaa saamelaiset pitivät paljon myös peuroja. Poronhoito ei nykyään ole kuitenkaan elinkeinona kovin kannattava ja sen määrä on laskenut tasaisesti, mutta osalle perheistä se on kuitenkin edelleen merkittävä – ja joskus ainoa- tulonlähde.

Modernisaatio yltää myös saamelaiskulttuuriin

Saamelaisnuoret suosivat kuitenkin asuntoinaan yhä enemmän nykyaikaisia koteja ja käyttävät sujuvasti arjessaan kännyköitä ja tietokoneita, ajavat nykyaikaisilla autoilla, moottorikelkoilla ja mönkijöillä. Monet heistä ovat myös muuttaneet pois perinteisiltä saamelaisalueilta, sillä nykyään saamelaisista yli puolet asuu pääkaupunkiseudulla. Saamelaisten asukkaiden määrässä mitaten Helsinki onkin Suomen suurin saamelaiskylä.

Saamelaiset ovat kansana edelleen melko tuntemattomia erityisesti eteläisemmässä Suomessa asuville nuorille ja heihin liittyy paljon vääriä uskomuksia. Vähitellen saamelaisia on kuitenkin alkanut näkyä enemmän myös suurelle yleisölle suunnatuissa elokuvissa ja viime vuosina maailmalla on niittänyt mainetta mm. koltansaamelainen elokuvaohjaaja Katja Gauriloff.

Saamelaisen kulttuurin ominaispiirteet ovat säilyneet melko hyvin ja esimerkiksi saamelaisia perinneruokia valmistetaan edelleen useimmissa saamelaiskodeissa, vaikka kauppojen valmisruokahyllyt pursuilevat muitakin vaihtoehtoja. Saamelaisten ruokavalio koostuu edelleen vahvasti itse pyydettyyn kalaan, poronlihaan, marjoihin ja sieniin.

Suku määrittelee saamelaisen

Nykyään ei ole enää selkeää määrittelyä sille, kuka on todellinen saamelainen, sillä identiteetit ovat kerrostuneita eivätkä ihmisiä yhdistä enää välttämättä sama kieli, elinkeino tai sukulaisuus. Vanha mielikuva tuntureilla kulkevasti poropaimentolaisista ei pidäkään enää kovin hyvin paikkaansa. Saamelaisilla on kuitenkin vahva yhteinen identiteetti ja tietynlainen saamelainen ajattelutapa. Heidän suhteensa luontoon on myös edelleen läheinen. Saamelaiset määrittelevät usein itse saamelaisuutensa olevan tunne siitä, että kuuluu samaan kansaan jolla on yhteinen historia ja menneisyys. Suku on äärimmäisen tärkeässä roolissa saamelaisten kulttuurissa ja uudelta tulokkaalta tiedustellaankin aina ensimmäiseksi, mihin sukuun hän kuuluu. Saamelaiset taistelevat oman kulttuurinsa säilyttämiseksi ja haluavat edelleen korostaa etnisyyttään. Populäärikulttuurin kautta myös kantasuomalaiset ovat alkaneet kiinnostua enemmän saamelaisten kulttuurista ja ennakkoluulot hälvenevät vähitellen.