Kieltolain aika sai salakuljettajat järjestäytymään

  • 6 months sitten
  • Lähetetty: fikt
  • 0
  • Kirjailija: Alex

Kieltolaki astui voimaan Suomessa vuonna 1919 ja laki oli voimassa aina vuoteen 1932 asti. Lain perusteella juomat, jotka sisälsivät enemmän kuin kaksi tilavuusprosenttia alkoholia olivat kiellettyjä. Kieltolain piirissä olivat alkoholipitoisten aineiden valmistus, maahantuonti, myynti, kuljetus ja varastointi. Lain oli tarkoitus raitistaa Suomen kansa. Vahvempaa alkoholia sai käyttää ainoastaan teknillisiin ja tieteellisiin tarkoituksiin.

Kieltolain säätäminen liittyi alun perin raittiusaatteen nousun 1800-luvun loppupuolella. Lakia kohtaan oli suuret odotukset ja sen uskottiin mm. lopettavan alkoholin käytön kokonaan Suomessa. Lain säätäjien ja raittiusliikkeen kannattajien suureksi pettymykseksi näin ei tapahtunut, vaan sen sijaan salakuljetus kasvoi ennen näkemättömiin mittoihin. Yhdysvalloissa kieltolaki oli osaltaan luomassa vahvaa järjestäytynyttä rikollisuutta. Suomessa näin vahvaa ilmiötä ei syntynyt, mutta alkoholin salakuljetus oli vilkasta ja lainkuuliaisuus väheni muillakin osa-alueilla.

Kieltolain alkuaikoina tullilla oli erittäin rajalliset mahdollisuudet valvoa vesialueita ja alkoholia sai kuljetettua maahan melko vapaasti. Salakuljetus tapahtui veneillä, rahtilaivoilla ja silloisilla matkustajalaivoilla. Suomen itsenäistyessä aiemmin tiivis yhteys Pietariin katkesi ja samalla rannikkopurjehduksen ja kalastuksen tuotot pienenivät. Tilalle tuli pirtun salakuljetus. Pirtun kauppaajina toimivat useimmiten köyhät työläiset, jotka löysivät salakuljetuksesta keinon pärjätä edes jollain tavalla. Sodan jälkeisessä Suomessa oli paljon köyhyyttä ja eriarvoisuutta. Laittomaan alkoholinmyyntiin osallistuivat myös naiset, kun taas itse salakuljetus oli miesten harteilla.

Salakuljettajien seikkailuista kerrotaan tarinoita edelleen

Tarinat kuuluisista salakuljettajista elävät edelleen. Yksi kuuluisimmista salakuljettaijsta oli Algoth Niska, joka kävi vuosia kestänyttä hurjien käänteiden kissa ja hiiri -leikkiä viranomaisten kanssa. 1930-luvulla Niska lopulta jäi kiinni ja joutui vankilaan. Vankilassa hän kirjoitti vaiheistaan elämäkertateoksen ”Seikkailuni”. Kuuluisia salakuljettajia löytyi myös Suomenlahden itäosassa sijaitsevasta Seiskarin kylästä. Saaren asukkaat olivat kokeneita merenkulkijoita ja lisäksi heillä oli hyvät kontaktit Viroon. Tästä syntyikin todellinen salakuljettajien yhteisö. Suvuilla ja perheillä oli yhteisomistuksessa laivoja ja verkkoja, joita kaikki käyttivät pirtusalakuljetuksessa.

Vähitellen vesialueiden vartiointi kuitenkin tiukentui ja salakuljetus muuttui vaarallisemmaksi. Lisäksi salakuljetuksesta annetut rangaistukset olivat kovia. Vankeustuomiot ja esimerkiksi veneen menettäminen vaikeuttivat merkittävästi muuta tulonhankkimista. Veneiden lisäksi määrätietoisimmat salakuljettajat päätyivät hankkimaan sukellusvarusteita, jotta salakuljetettua tavaraa voitiin varastoida turvaan syvemmälle veteen, jossa ne olivat turvassa sekä varkailta että viranomaisilta.

Lain romahdus ja Alkon avaaminen

Kieltolain romahtaminen oli monien eri tekijöiden summa. Kansalaissodan jälkeisessä Suomessa yhteiskunnalliset olosuhteet olivat levottomat ja erityisesti yhteiskunnan eliitti kapinoi valtion taholta tulevia kieltoja vastaan. Alkoholi oli osa eliitin tapakulttuuria, eikä siitä luopumisessa nähty vastaavia hyötyjä. Kieltolaki ei siis alun pitäenkään ollut kovin vahvalla pohjalla, kun näin merkittävä osa yhteiskunnasta ei pyrkinytkään sitä noudattamaan. Salakuljettamisesta huolimatta laki ei kuitenkaan lisännyt alkoholin käyttöä, mutta ei myöskään onnistunut raitistamaan kansaa.

Valtion kiinnostusta kieltolain purkamiseen lisäsi osaltaan lama. Velkainen valtio tarvitsi kipeästi verotuloja ja valtion ylläpitämä alkoholimonopoli tarjosi tähän ratkaisun. Kieltolakia ei kuitenkaan ollut niin helppo enää purkaa nopealla tahdilla, sillä laki oli sisällytetty suurimpien puolueiden ohjelmiin ja eduskunnassa enemmistö kannatti lakia.

1930-luvun alussa julkisuuteen astui kuitenkin päättäväinen naisjoukko Helsingistä, jotka ryhtyivät keräämään adressia kieltolain kumoamiseksi. Adressi tuli myös hallituksen tietoon ja asiasta päädyttiin pitämään kansanäänestys. Äänestys järjestettiin vuoden 1931 lopulla ja tuloksena yli 70 prosenttia äänestäneistä kannatti lain kumoamista. Näin selvä äänestystulos oli peruste myös puolueiden ohjelman muuttamiselle. Jo helmikuussa 1932 eduskunta vahvisti uuden väkijuomalain, jonka myötä valtion omistama Oy Alkoholiliike Ab sai yksinoikeuden alkoholijuomien tuontiin, vientiin, valmistamiseen ja myyntiin. Ensimmäiset Alkon myymälät avasivat ovensa 5.4.1932 klo 10.