Kansallistaiteilija Akseli Gallen-Kallela on ajankohtainen vielä 150 vuotta kuolemansa jälkeen

  • 3 months sitten
  • Lähetetty: fikt
  • 0
  • Kirjailija: Alex

Akseli Gallen-Kallela kuuluu Suomen merkittävimpiin kuvataiteilijoihin. Hän oli erityisesti suomalaiskansallisen taiteen uranuurtaja ja tärkein kehittäjä ja kansallisromanttinen tyyli on käytännössä katsoen hänen kehittämänsä.  Suomen kansallistaiteilijan perintö elää edelleen vahvana, vaikka taiteilija itse kuoli vuonna 1931. Hän on edelleen yksi arvostetuimmista ja tunnetuimmista suomalaisista taiteilijoista. Luonteeltaan taiteilija oli tulisieluinen mutta ystävällinen. Hän on tunnettu erityisesti kansallisromanttisista teoksistaan, mutta on taiteilijana yllättävänkin monipuolinen, sillä hänen vaikutuksensa on nähtävissä esimerkiksi grafiikan alalla, taidekäsityössä ja arkkitehtuurissa. Elämänsä aikana hän ei koskaan lakannut tutkimasta eri suuntauksia ja tai kokeilemasta uusia asioita. Hänellä on ollut todella suuri vaikutus itsenäisen Suomen taiteen kehitykseen ja mm. suomalaisten kansallismyyttien tulkintaan.

Gallen-Kallelan ura alkoi 13-vuotiaana piirustuskoulusta

Akseli Gallen-Kallela syntyi Porissa 26. huhtikuuta vuonna 1865 ja vuoteen 1907 hän käytti nimeä Axel Gallén. Hänen isänsä Peter Gallén työskenteli tuolloin Suomen Pankin Porin konttorin kassanhoitajana. Gallénin perhe oli ruotsinkielinen, mutta Axel-poika oppi suomea perheensä kotitilan työväeltä. Axel oli lapsesta asti erittäin kiinnostunut taiteesta ja piirtämisestä ja hänen äitinsä Mathilda tuki poikansa pyrkimyksiä. 13-vuotiaana Axel aloitti taideopinnot Suomen Taideyhdistyksen Piirustuskoulun iltalinjalla. Tällöin hän hankki tarvittavat perustaidot piirustustekniikoista ja kompositioista. 19-vuotiaana hän muutti Pariisiin ja jatkoi opintojaan Academie Julianissa. Jo hänen ensimmäiset merkkiteoksensa, Poika ja varis (1884) ja Akka ja kissa (1885) saavuttivat mainetta sekä Suomessa että maailmalla. Uransa alkuvaiheessa Gallen-Kallela sai kuitenkin osakseen myös arvostelua ja tämä koski erityisesti hänen naturalistista tyyliään. Tuohon aikaan maalauksissa ei ollut tapana kuvata ihmisiä erityisen realistisesti ja Gallen-Kallelan töitä ihmeteltiin, koska niissä näytettiin ”rumia ihmisiä”.

 

Kalevala ja Seitsemän veljestä

Akseli Gallen-Kallelan kuuluisimpia töitä ovat Kalevalan tarinaan pohjautuvat kuvitukset, joiden maalaamista hän jatkoi koko elämänsä. Hänen teoksensa ovat vaikuttaneet vahvasti myös yleiseen käsitykseen Kalevalasta. Kuuluisia ovat myös Gallen-Kallelan kuvitukset Seitsemästä veljeksestä. Taiteilijana Gallen-Kallela oli varsin laaja-alainen. Urallaan hän matkusteli runsaasti sekä Suomessa että Euroopassa. Matkojensa myötä hän omaksui uusia tekniikoita ja toi Suomeen taidegrafiikan. Gallen-Kallelan käsialaa ovat mm. Suomen ensimmäiset liput, kunniamerkit ja univormut. Hän teki myös muutaman pidemmän matkan uusia näkemyksiä etsiessään. Vuosina 1909-1911 hän matkusti itäisessä Afrikassa ja vuosina 1923-1926 Pohjois-Amerikassa.

Gallen-Kallela sai tohtorin professorin arvonimen vuonna 1919 ja vuonna 1923 hänet nimitettiin kunniatohtoriksi. Vuosina 1911-1915 Gallen-Kallela toimi Taiteilijaseuran puheenjohtajana, mutta hänellä oli jatkuvia näkemyseroja nuorten taiteilijoiden kanssa. 1920-luvun modernin taiteen edustajat pitivät Gallen-Kallelan teoksia vanhanaikaisina. Myöhemmin hänen monipuolisuutensa ja kansallisromanttinen tyylinsä on kuitenkin saanut ihailua.

Yksi Gallen-Kallelan kuuluisista ja keskustelua herättäneistä teoksista on Symposium, joka valmistui vuonna 1894. Teos kuvaa taiteilijatovereiden Akseli Gallen-Kallelan, Oskar Merikannon, Robert Kajanuksen ja Jean Sibeliuksen illanviettoa. Teoksessa esiintyvät henkilöt on kuvattu karikatyyrin omaisesti ja he vaikuttavat vahvasti päihtyneiltä. Henkilöt näkevät unenomaisia symbolistisia näkyjä. Teoksen tausta sisältää runsaasti salattuja merkityksiä ja on saanut taiteenharrastajat keskustelemaan eri teemoista ja tulkinnoista vuodesta toiseen.

Kuule vuoden 1915 tuoreet tapahtumat Facebookissa

Gallen-Kallelaa pääsee nykyään seuramaan myös Facebookissa, jossa tämä elää vuotta 1915 ja päivittää todenmukaisia tapahtumia elämästään. Taiteilija myös vastaa päivitystensä kommentoijille. Museonjohtaja Tuija Wahlroosin mukaan kyseessä on osa Gallen-Kallelan museon uutta lähestymistapaa, jossa pyritään tuomaan taiteilijan persoonallisuutta esille ja tutummaksi suurelle yleisölle. Akseli Gallen-Kallelan ystäväpiiri Facebookissa onkin laaja, sillä taiteilijalla on yli 5 000 seuraajaa. Wahlroos toteaa, että kaikki päivitykset perustuvat tositapahtumiin.