Itsenäisyyden alkuaskeleet otettiin sisällissodan merkeissä

  • 7 months sitten
  • Lähetetty: fikt
  • 0
  • Kirjailija: Alex

Vuonna 1918 Suomi oli juuri julistautunut itsenäiseksi Venäjän keisarikunnan alaisuudesta, mutta kansa oli jakautunut kahtia ja sisäiset jännitteet olivat huipussaan. Loppujen lopuksi tilanne ajautui veriseksi sisällissodaksi hallituksen ja hallitusta vastaan kapinoineen Suomen kansanvaltuuskunnan johtamien joukkojen eli valkoisten ja punaisten välillä 27. tammikuuta – 15. toukokuuta 1918. Sisällissota kuului samaan tapahtumien ketjuun, jonka Euroopan valtiollinen ja yhteiskunnallinen murrosvaihe sai aikaan.

Eri puolet saivat tukea myös ulkomailta Venäjän tukiessa punaisia ja Saksan keisarikunnan antaessa tukensa valkoisille. Venäjä lahjoitti punakaartille aseita ja saksalaiset taas auttoivat valkoisia hyökkäämällä Etelä-Suomeen. Punaiset hallitsivat Etelä-Suomea ja valkoiset Keski- ja Pohjois-Suomea. Miesvahvuudeltaan joukot olivat melko tasaväkiset, molemmilla oli noin 80 000 sotilasta. Ratkaisevat taistelut sodassa käytiin maalis- ja huhtikuun aikana, jolloin saksalaiset joukot valtasivat Helsingin ja Lahden ja valkoiset Tampereen ja Viipurin. Saksa liittyi mukaan sotaan vasta huhtikuussa, mutta sen tukemat taistelut olivat tehokkaita ja lyhensivät sotaa. Punaisten epäonnistuttua hyökkäyksessään sota päättyi lopulta valkoisten ja Saksan armeijan voittoon. Tämä merkitsi samalla Venäjän valtakauden lopullista päättymistä Suomessa. Sen sijaan Suomi sitoutui olemaan keisarillisen Saksan valtapiirissä maailmansodan loppuun asti. Vasta kun Saksa hävisi suursodan, astui suomalaisten joulukuussa 1917 julistama itsenäisyys varsinaisesti voimaan.

Tapahtumat johtivat juurensa oikeastaan Venäjän keisarikunnan sisäisestä epävakaudesta, joka oli ollut kasvussa 1900-luvun alusta lähtien ja jonka suurimpana syynä oli ensimmäinen maailmansota. Konkreettisesti tilanne lähti pahenemaan vuoden 1905 suurlakosta, sillä tuolloin muodostettiin ensimmäiset punakaartit ja suojeluskaartit ja käytiin myös ensimmäinen näiden välinen väkivaltainen yhteenotto. Eri puolet olivat olleet olemassa siis jo monta vuotta, ja talonpojat ja porvaristo olivat eriytyneet kauas toisistaan. Merkittävä muutos oli, kun näiden säätyjen ulkopuoliset ryhmät eli maa- ja teollisuusväestö alkoivat kasvaa ja aatteet kuten sosialismi, nationalismi ja liberalismi levitä. Samalla syntyi Suomen työväenliike. Vuonna 1906 Suomessa tehtiin radikaali eduskuntauudistus, joka osaltaan kasvatti kireää ilmapiiriä.

Tilanne kuumentui edelleen Venäjän vallankumouksen myötä keväällä 1917, kun tsaari Nikolai II syöstiin vallasta ja Suomelle palautettiin sille aiemmin kuulunut autonomia. Koko Suomi osallistui tsaarin kukistumisen juhlintaan, mutta kevät 1917 muistetaan myös maatalouslakoista, joihin liittyi jopa aseellisia välikohtauksia. Venäjän hajoaminen aiheutti Suomessa poliittisen, taloudellisen ja sotilaallisen kriisin.

Kevään levottomuudet johtivat siihen, että työväki muodosti järjestyskaarteja työntekoa turvaamaan ja kaarteja muodostettiin pitkin syksyä. Aktivismi kasvoi ja maahan alkoi syntyä rauhanomaisen vastarinnan lisäksi aseellista vastarintaa. Molemmat osapuolet keräsivät aseita ja tilanne paheni pahenemistaan. Suomen historiassa sisällissota on ollut ristiriitainen ja vaikuttava tapahtuma. Sillä on ollut erittäin pitkäkestoisia vaikutuksia suomalaisiin ja suomalaiseen yhteiskuntaan. Sodassa kuoli runsaasti ihmisiä, punaisten teloittamana 1424 valkoista ja valkoisten teloittaessa 7370 punaista. Lisäksi vankileirillä kuoli vielä 11 652 punaista. Sodan jo päätyttyä punaisten vainoaminen jatkui. Kaiken kaikkiaan sodassa menehtyi noin 38 000 ihmistä ja tapahtumat jättivät syvän jäljen suomalaisten mieliin/

Kahtiajako syveni. Valkoiset tulkitsivat, että punaiset olivat nousseet Venäjän tukemina kapinaan Suomen laillista hallitusta vastaan. Tästä syystä punaisia kohdeltiin usein rikollisina. Ensimmäisen maailmansodan päättyminen sai kuitenkin aikaan sen, että kansakunnassa oli yhä enemmän maltillisia ja koko kansan etua ajavia ihmisiä. Heidän tuellaan eheytyminen vähitellen alkoi. Historiankirjoissa tällä sodalla on useita nimityksiä ja kansan keskuudessa vielä enemmän. Virallisia nimityksiä ovat sisällissota, kansalaissota tai Suomen sota 1918. Puhekielessä tapahtumiin viitataan kannasta riippuen usein myös vapaussotana, luokkasotana, veljessotana, punakapinana tai torpparikapinana.