Alvar Aalto on edelleen Suomen kuuluisin arkkitehti

  • 3 weeks sitten
  • Lähetetty: fikt
  • 0
  • Kirjailija: Alex

Alvar Aalto (1898 – 1976) on Suomen kansainvälisesti tunnetuin arkkitehti ja muotoilija. Aallon suunnittelemat rakennukset ja esineet ovat merkittävässä roolissa Suomen kulttuurihistoriassa ja nykyisyydessäkin. Aalto oli tunnettu arkkitehtuurin mestarina maailmalla aina 1950-luvulta lähtien. Hän suunnitteli rakennuksia Suomen lisäksi Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Aallon töissä näkyvät vaikutteet suomalaisesta luonnosta ja perinteestä, sekä arkkitehtuurin historiasta. Aalto oli mukana perustamassa Artekia sekä Nykytaide ry:tä. Vuosina 1943 – 1958 Aalto toimi Arkkitehtiliiton puheenjohtajana.

Jyväskylästä Helsinkiin ja takaisin Jyväskylään

Alvar Aallon isä oli suomenkielinen maanmittari Johan Aalto ja äiti ruotsinkielinen postineiti Selly Aalto. Aalto syntyi Jyväskylässä, mutta hänen ollessaan viisivuotias perhe muutti Jyväskylään. Ylioppilaskirjoitusten jälkeen Aalto suuntasi opiskelemaan arkkitehtuuria Helsinkin Teknilliseen korkeakouluun. Sisällissota kuitenkin keskeytti opiskelut. Sodan aikana Aalto osallistui taisteluihin Länkipohjassa ja Tampereella. Arkkitehtiopintonsa hän sai valmiiksi vuonna 1921. Opiskeluporukoissa Aalto oli suosittu ja hän tutustui jo opiskeluaikanaan useisiin taiteilijoihin.

Aallon ensimmäinen julkista rakennusta koskeva suunnittelutyö oli Alajärven suojeluskuntatalo, joka valmistui vuonna 1920. Korkeakoulusta valmistumisen jälkeen työrintamalla oli kuitenkin hiljaista ja Aalto palasi Jyväskylään lapsuudenkotiinsa. Muutamaa vuotta myöhemmin hän perusti kaupunkiin arkkitehtitoimiston ja palkkasi avukseen toimistoon Aino Marsion. Marsiosta tuli myöhemmin Aallon ensimmäinen puoliso.

Aalto jatkoi julkisten rakennusten suunnittelua, joihin kuuluivat mm. Alajärven kunnansairaala, Jyväskylän työväentalo ja Seinäjoen suojeluskuntatalo. Vuonna 1927 Aalto muutti vamoineen Turkuun voittaessaan Lounais-Suomen Maalaistentaloa ja Viipurin kaupunginkirjastoa koskevan suunnittelukilpailun. Kyseessä oli Aallon siihen asti suurin suunnittelutyö.

Vähitellen Aalto siirtyi klassismista funktionalismiin. Hän otti vaikutteita matkoiltaan ympäri maailmaa ja esimerkiksi Pohjoismaista klassismia edustavassa Muuramen kirkossa on nähtävissä yksityiskohtia, joihin Aalto oli saanut inspiraation häämatkallaan Italiassa.

Helsingin aika ja ulkomaat

Aallot muuttivat Helsinkiin laman keskellä vuonna 1929, sillä pääkaupungissa oli enemmän töitä tarjolla. Aalto piti toimistoaan Munkkiniemessä vuodesta 1935 aina 1950-luvulle asti. Vuonna 1938 Aalto matkusti ensimmäistä kertaa Yhdysvaltoihin ja hänen suunnittelutöitään oli esillä New Yorkin modernin taiteen museossa. Hän toimi Massachusetts Institute of Technologyn kutsuttuna tutkijana vuosina 1945-1948, mutta jatkoi samalla työtään Suomessa.

Toisen maailmansodan jälkeen alkoi Suomessa monin paikoin jälleenrakentaminen ja Aalto suunnitteli suuren määrän uudenlaisia tyyppitaloja. Lopulta 1950-luvulla Aalto pääsi suunnittelemaan merkittävää kohdetta Helsinkiin, vuonna 1954 valmistunutta Rautataloa. Tätä seurasi Kansaneläkelaitoksen päätoimitalo, joka valmistui vuonna 1956 ja vuonna 1958 valmistunut Kulttuuritalo.

Aallon kaupunkikokonaisuuksia koskevista töistä suurin on Seinäjoen keskusta, jonne hän suunnitteli kirkon, kaupungintalon, kirjaston ja virastotalon. Alajärvellä puolestaan sijaitsevat Aallon suunnittelemat suojeluskuntatalo, Väinölä, vanha sairaala kunnantalo, seurakuntatalo ja kaupunginkirjasto.

Ulkomailla Aallon suunnittelemia merkittäviä rakennuksia ovat mm. MIT:n opiskelija-asuntola Bostonissa Yhdysvalloissa, asuintalot Zürichissä Sveitsissä ja Essenin oopperatalo Saksassa.

Monipuolinen taiteilija ja kosmopoliitti

Aallon tuotannossa näkyy laaja-alainen taiteen ymmärtäminen. Aallolle oli erityisen tärkeää kokonaistaideteoksen, Gesamtkunstwerkin idea. Tämä sai hänet työskentelemään monipuolisesti arkkitehtuurin, kaupunkisuunnittelun, designin ja taiteen parissa. Aallon käsialaa ovat useat ikoniset huonekalut, rakennukset ja esineet. Hänen tähtäsi yksinkertaisiin, geometrisiin, kauniisiin ja toimiviin rakennuksiin.

Rakennusten lisäksi Aalto niitti mainetta huonekalujen suunnittelijana ja nousi nimenomaan niiden avulla aluksi kansainväliseen tietoisuuteen. Hänen suunnittelemiaan huonekaluja on esitelty kaikissa maailman merkittävissä huonekalunäyttelyissä, kuten Milanon Triennalessa ja Pariisin maailmannäyttelyssä.

Aalto oli täysiverinen kosmopoliitti ja hänen verkostonsa olivat maailmanlaajuisia. Hänen tuttavapiirinsä koostui oman aikansa muutoksentekijöistä ja uuden ilmaisun etsijöistä. Aalto oli vaimonsa Aino Marsio-Aallon kanssa erittäin kansainvälisesti suuntautunut jo 1920-luvulta lähtien. Aino Marsio-Aalto teki omalta osaltaan merkittävän elämäntyön taiteen, designin ja arkkitehtuurin parissa.

Alvar Aalto jäi leskeksi Ainon kuoltua vuonna 1949. Aalto avioitui uudelleen vuonna 1952 työtoverinsa Elissa Aallon kanssa.